4/19/2014

Booyah!!




kokonaisen tracklistin löydät täältä.


Kuten edellisessä postauksessa vähän jo uhkailin, mähän lähdin tänään sitten ihan täysillä taas mukaan jumppameininkeihin. Oli ihana nähdä kuinka jumppakaverit olivat mun puolestani innoissaan siitä että pääsin taas mukaan! Meillä on vaan maailman paras jamiporukka ja -ohjaaja. <3 

Musta tuntuu että hypetän lähes jokaisen uuden jamiohjelman kohdalla, eikä tämä kuuskasi tee kyllä poikkeusta. Biisit on niin mahtavia, että en oikeastaan parempia olisi voinut toivoakaan. Ne on kuin nakutettu jokaiseen liikkeeseen. Erityisiä kylmien väreiden nostattajia on mulle ainakin Showtekin Hey! ja Calvin Harrisin Let's go-biisin remix.

Alun sarjat on tosi kivoja, ja vaikka ekan lyhyen pätkän jalkasarja onkin vähän hassu yhdistettynä mamboihin, toimii se silti biisin ansiosta. Meillä kun ei volyymeissä säästellä, saa siitä ihan älyttömät energiat heti tunnin alkuun! Samoin toinen alun lyhyt sarja on ihan huippu! Jotenkin vähän erilaista koreografiaa ja tyyliä kun on viimeisimmät ohjelmat olleet.

Lopun sarjasta olen muidenkin kuulleen sanoneen, että sitä voisi vetää vaan uudestaan ja uudestaan. Se ei petä tällä(kään) kertaa! Jotenkin koreo tuntuu vähän lyhyeltä lopun pitkäksi sarjaksi, mutta muuten kaikki on kohdallaan. Mitä mieltä te muut olette? Biisit on tosi hyviä, ja erityisesti tykkään siitä liikkeestä, joka aloittaa sarjan (käsi pyöräytys, slice ja 'kapteenitervehdys').

Palauttelu on ihan hauska, erilainen lopetus! Saatiin tänään jumppasalin ikkunan taakse aika monta hämmentynyttä katsetta ja tuijottelijaa, kun ne sieltä katseli että mikä homma tuolla oikeen on menossa- bodyjamia vai rivitanssia? :D Loppujäähdyttelyssä siis on Aviciin Wake Me Up, ja biisin henkeen sopivaa rivitanssikoreoa. Lopussa kaikki otetaan toisiamme hartioista kiinni, liikutaan sivulta toiselle ja pyöritään. Se on kieltämättä aika näky! :D

Tässä nyt "lyhyesti" fiiliksiä 68 jamista. Kertokaahan omia tunnelmianne myös, kuulen niitä mielelläni! Tätä ohjelmaa olen nyt mennyt vasta pari kertaa, mutta oon jo täysin myyty. Kyllä tätä taas heiluu sinne seuraavaan ohjelmanvaihdokseen saakka.. :)


Jamin jälkifiiliksissä venyttelemässä. Ja takuuvarma hymy naamalla!

4/16/2014

Endorfiineissa.







Tänään aamulla kävelin vähän epätietoisin ja epäluuloisin askelin lääkäriin jälkitarkastukseen. Mielessä kävi kaikki pahimmat vaihtoehdot, siitä leikkauksesta lähtien.. Tulos oli kuitenkin se, että tauti näyttäisi ainakin menneen ohi. Sain kuitenkin varmuuden vuoksi lähetteen röntgeniin, ja jos olo olisi vielä kovin väsynyt/vetämätön, täytyy ne mennä ottamaan. Kaikista parasta oli kuitenkin kuulla kyllä- muotoinen vastaus kysymykseen; "saanko siis nyt lähteä treenaamaan?" SAAN! 

Rauhallisesti pitää aloittaa, sen jos jonkun on treeniuransa taukojen jälkeen kantapään kautta oppinut. Lähdin siis tekemään kokovartalosalin, johon kuului alkuun matolla kävely/hölkkä. Sen jälkeen kävin koko kropan perusliikkeillä läpi ylhäältä alas. Painot sain aika lailla pidettyä normaaleissa, ei tarvinnut kevennellä. Yläkroppaa herättelin mm. habakäännöillä, vipareilla ja kulmasouduilla sekä punnerruksilla. Jalkoja sitten vähän sykettäkin nostavilla askelkyykkyhypyillä sekä jalkaprässillä. Loppuun vielä kunnon venyt ja avot!



Sykemittari on aina ekoissa treeneissä mukana, sillä siitä helposti näkee jos kroppa ei ole ihan kondiksessa ja sykkeet heittelee pilvissä. Näin ei onneksi tänään kuitenkaan ollut, vaan treeni sujui tavalliseen tapaan! Pitkän tauon takia energiaa taisi olla jopa normaalia enemmän varastossa. Ainoastaan matolla juostessa taisi sykkeet olla 180 pintaan, mutta hölkkäilinkin vain pari minuuttia ja jatkoin kävelyä. Eiköhän nekin siitä tasoitu kun pääsee taas tekemiseen kiinni.

Täytyy kyllä sanoa, että on tämä treeninjälkeinen olo ihan uskomaton. Tässä on se syy miksi mäkin treenaan, ja se yllättää mut aina jokaisen tauon jälkeen uudestaan. Kuinka hyvä olo niistä endorfiineista ja energian purkamisesta voikaan tulla?! Olin ihan yhtä hymyä salilta lähtiessäni, kun treeni sujui ja olo oli mitä mahtavin. Samalla pääsi taas pitkästä aikaa näkemään salituttuja ja höpöttelemään kuulumisia. :)



Nyt mä vaan jumputan täällä jumppabiisejä ja haaveilen lauantaisesta pääsystä jamiin. (Ja ehkä pumppiin ja compsuun ja ja ja...) Okei, ehkä mä aloitan rauhallisesti. :D Ehtiihän sitä taas koko loppukevään. Treeni vaan saa olon paljon eläväisemmäksi ja ehommaksi. Ihanaa! Ei mulla muuta tälläkertaa, tähän väliin vain tällanen hyvänmielen fiilispostaus. :) Ihanaa loppuviikkoa ja treenintäyteistä sellaista!

4/13/2014

Videopostaus




Moikka! Tässä taas vähän meikäläisen höpöttelyä viikon päätteeksi, kun kirjoittaminen ei innostanut. Täysin turhaa löpinää menneistä päivistä taas, mutta tätä on pyydetty joten minähän toteutin :) Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!



Miten ne aloituskuvat sattuukin aina olemaan niitä hehkeimpiä.. :D
Klikkaa video isommaksi ja laatu paremmaksi :)

4/10/2014

Yliopiston pääsykokeista ja opiskelusta.




Moikka! Päätin ottaa tämän aiheen nyt tähän väliin, sillä liikuntajuttuja ei sairastellessa tullut mieleen. Multa on muutenkin kysytty paljon siitä mihin haen ja miten/kuinka paljon päivässä luen. Monet bloggarit jotka ovat samassa tilanteessa ovat päättäneet jättää pääsykokeet kokonaan blogin ulkopuolelle, mutta mä haluan jakaa myös vähän sitä teidän kanssa- onhan se iso osa mun elämääni tällä hetkellä. Jos siellä siis joku kaipailee lukion koeviikolle tai lähestyviin pääsykokeisiin lukuvinkkejä, katso olisiko tästä postauksesta apua! Nämä tekniikat toimivat siis minulla, en voi taata että ne olisivat oikotie menestykseen tai toimisivat kaikilla.. :)

Haen siis VAKAVA-yhteisvalinnassa opiskelemaan. Haun piiriin kuuluu niin varhaiskasvatus-, luokanopettaja- kuin yleisenkin kasvatustieteen opinnot. Itse haen ainoastaan jälkimmäiseen. Aineistona on yksi kirja, joka koostuu tieteellisistä artikkeleista (6kpl). Tarkoituksena on hallita sekä kokonaisuuksia että pieniä nippelitietoja, esim. tutkijoiden nimiä ja prosenttilukuja. Opiskelijalle, jolle akateeminen ja tutkimuspohjainen aineisto ei ole tuttua, on aika hankalaa lähteä avaamaan terminologiaa ja kaavioita ilman apua. Siksi valmennuskurssi olikin mulle ihan ehdoton, ilman sitä en varmasti pärjäisi valintakokeessa.


Valmennuskurssilla luennot kestävät 3-4h kerrallaan, plus tutoroinnit päälle. Käydään aina yhden kurssikerran aikana läpi yksi artikkeli, ja siihen liittyviä oheistehtäviä. Kysymykset, kurssimateriaali ja käsitelistat on suuri apu tekstejä avatessa. Lisäksi kurssi rytmittää lukemista sopivasti tähän intensiiviseen kuuden viikon jaksoon sopivasti. Aina on joku jolta kysyä ja ryhmäkin on tosi mukava- ei kilpailla toisiamme vastaan vaan tuetaan ja tehdään yhdessä. Myös lukupiiriä ollaan suunniteltu pidettävän.

Omatoimisesti luen fiiliksen mukaan. En ole tehnyt ollenkaan tiukkaa lukusuunnitelmaa, vaan menen tuntemusteni mukaan. Koska motivaatio on korkea, ei ole pelkoa siitä että laiskottelisin. Jonain päivinä luen kahdeksan tuntia päivässä, toisina vain kolmesta neljään. Silti olen pysynyt hyvin tahdissa, ja joustavan ohjelman mukana kiinnostuskin pysyy yllä. Ensin käyn artikkelin 1-2 kertaa lukien läpi, sitten alleviivailen tekstin. Sen jälkeen prosessoin tietoa tekemällä muistiinpanot aiheesta, ja yleensä siinä se yhden tekstin opiskelu onkin. Kertaaminen hoituu valmennuskurssilla, ja käynkin artikkelit aina läpi ennen ko. kurssikertaa.

Kirjoittaminen ja tehtävien tekeminen toimii mulla. En mitenkään oppisi pelkästään lukemalla. Nyt otin käyttöön myös uuden taktiikan, jossa kirjoittelin post-it lapuille hankalia teorioita, tutkijoiden nimiä, työmuistitestien osa-alueita jne. Liimailen niitä ympäriinsä ja niin alitajuisestikin tulee painettua mieleen hankalia asioita. Lisäksi välillä pyydän jotain ulkopuolista kyselemään multa jotain ulkoa opeteltavia juttuja, eilen esimerkiksi pyysin äitiäni katsomaan osaanko Schwartzin inhimilliset perusarvot ulkoa. Myös keskustelu toimii hyvänä prosessointikeinona, kun lukeminen ei enää innosta. Ajatusten vaihtaminen ja näkökulmien hakeminen saa syventämään opittua, ja ainakin mulla asiat jäsentyy sillon paremmin mieltämisyksiköiksi.


Tässä nyt jonkinverran juttua siitä mitä mä täällä duunailen päivät pitkät :) Käytättekö te samoja tekniikoita vai onko jollain vielä kertoa jotain omia niksejä? Toivottavasti näistä oli jollekin apua. Muistakaa, että se oma motivaatio on aina kaikessa opiskelussa se tärkein juttu. Sen mä ainakin lukion jälkeen huomasin- opiskelu muuttuu ihan erilaiseksi kun aihe oikeasti motivoi ja kiinnostaa! Mä ihan ahmin tuota tietoa ja haluankin tietää lisää, koska se tuntuu niin omalta jutulta. :) Toivottavasti teillä tuntuisi myös samalta. Mukavaa loppuviikkoa ja tsemppiä opiskeluun! Ahkeruus palkitaan. :)

4/08/2014

Kaksi viikkoa liikkumattomuutta.





Menin tänään lääkärini vastaanotolle sillä mentaliteetilla, että saisin antibioottikuurin ja sillä selvä. No, ei se ihan niin mennytkään... Tauti olikin muuttunut flunssasta poskiontelotulehdukseksi. Yhtä punkteerausta, pyörtymistä ja antibiootteja rikkaampana sieltä sitten astelin ulos. Jos tämä ei tämänviikon aikana ala parantua, seuraava siirto on sairaala ja leikkaus otsaonteloon. Siinä siis kiteytetysti myös syyt miksen blogia ole ehtinyt päivittelemään.. Eikä mitään treenaiheista päiviteltävää tässä kahden viikon aikana ole kyllä tullutkaan. :(

Omituista on, kuinka muuten mun oloni on jo ihan normaali. Kurkku ei ole kipeä eikä kamalasti yskitäkään. Siitä se varmaan onkin "petollinen" että ei muita oireita ole kuin tämä tukkoisuus- melkein jo mietin tällä viikolla treenaamaan lähtemistä, mutta onneksi nyt lääkärissä kävinkin varmuuden vuoksi. Ohjaukset on peruttu viimeviikolta ja perun vielä ainakin tulevankin sunnuntain.. Kaikki aika on siis mennyt muun kuin liikunnan parissa, pääasiallisesti valmennuskurssilla ja kirjaa päntätessä.


Jos mä ihan rehellinen olen, ei mulla oikeastaan edes ole tämän jakson aikana ollut kauheeta hinkua treenaamaan. Ehkä jami on ainut sellanen, mikä vähän harmittaa. Oon muutenkin pitkien luku- ja luentosessioiden jälkeen ollut sen verran loppu, ettei liikkumaan lähteminen fyysisestikään innosta. Lisäksi elämässä on tapahtunut muitakin muutoksia, jotka vie kiinnostusta liikunnasta muualle. Niitä en kuitenkaan täällä halua sen tarkemmin eritellä. :)

Ei mulla oikeastaan muuta tällä(kään) kertaa. Voisin koittaa teille lukemisten lomassa jotain aihepostausta tehdä, minkä voisin kirjoittaa taudista huolimatta. Kirjoittamaan tulin siksi, että mua ihan harmittaa tämä hiljaiselo blogissa- täällä mä silti olen vielä, elossa! Elämä on vaan taas aika haipakkaa ja ylä- sekä alamäkeä. Varmasti moni muukin samassa tilanteessa oleva tietää ja tuntee sen.

Toivotaan nyt että tämä menisi lääkkeillä ohi, ettei poranterän alle tarvitsisi kalloa laittaa. Päivittelen fiiliksiä vielä vaikka viikon loppupuolella uudestaan, ja koitan jotain aihepostaustakin vääntää. Mukavaa loppuviikkoa sinne kaikille! Tsemiä vikaa jaksoa lukiossa painaville, ja erityisesti pääsykokeisiin lukeville. :)


Tällaisiakin tupsahti postista eilen. Täytyy laittaa kokeiluun,
tuskin d-vitamiini ja muut lisäravinteet huonoakaan tekee
 tämän taudin ja antibioottikuurin aikana!